Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li.

–Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä.

Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa leikittiin poppeli- ja aprikoosimetsissä. –Silloin syntyneet tunnekokemukset johdattivat minut tutkimaan metsän luomaa hyvän olon tunnetta ihmiselle. Keskityn metsälääketieteeseen ja haluan ymmärtää tieteen keinoin, miksi metsä parantaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia.

–Pääosa meistä istuu monta tuntia päivässä näyttöpäätteen ja kännykän äärellä ilmastoiduissa huoneissa, ajattelematta mikä vuodenaika tai sää on ulkona. Vaikka asun Tokiossa, eräässä maailman tiheimmin asutussa kaupungissa, minun onneni on työpaikkani vieressä oleva puisto ja vanha pyhättö, millä alueella käyn lähes joka päivä lounastauolla. Kaupunkipuut ja -puistot ovat yhtä tärkeitä kuin maaseudun metsät, muistuttaa Li.


Älylaitteiden aiheuttama stressi helpottaa metsässä

Professori Li kertoo vievänsä oppilaansa maanantai-iltapäivisin puistoon kävelylle. – Itse vietän viikonloppuisin tuntikausia puistoissa, joissa voi nauttia satoja vuosia vanhojen puutarhojen kauneudesta ja hiljaisuudesta. Kun päästän metsän sisääni, se avautuu kaikkien aistien kautta.

–Vaikka Japani on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista, maasta kaksi kolmasosaa on metsien peittämää. Me olemme metsäkansaa, jonka kulttuurin, uskonnon ja rakentamisen tuhatvuotisessa historiassa metsillä ja puulla on keskeinen merkitys. Molemmissa Japanin pääuskonnoissa, shintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa metsää pidetään taivaan valtakuntana.

Teknologian mukanaan tuoma riippuvuus älylaitteista luo Lin mukaan ihmisille teknostressiä, jota voi helpottaa parituntisella metsässä vietetyllä ajalla. – Me olemme voineet eri ryhmien parissa tehdyillä tutkimuksilla osoittaa, että lyhytkin metsäkylpy vähentää verenpainetta ja stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja muistia, alentaa verensokeria, helpottaa masennusta, unettomuutta ja lisää energiaa.

–Japanin ympäristöministeriön hankkeena on äänitetty Japanin luonnon ääniä kuten bambumetsän ääniä, veden virtausta, lintujen laulua ja villilintujen huutoa. Luonnon ääniä ja hiljaisuutta voidaan käyttää terapiakeinona niille ihmisille, jotka eivät pääse luontoon, kertoo Li.


Lasten levottomuus rauhoittuu metsässä

Japanissa luotiin metsäkylvyn virallinen hyvinvointiohjelma vuonna 1982. Se toteutettiin Naganon alueella Akasawan metsäterapiakeskuksessa, jonne on rakennettu kahdeksan metsäkylpypolkua. Terapiapolkujen lisäksi alueella on metsälääketieteen vastaanottohuone, jonka henkilökunta tekee vierailijoille terveystarkastuksen ja ohjaa potilaan lääkärin suosituksen mukaiseen metsäkylpyyn. Metsäterapiakeskuksessa vierailee vuosittain satatuhatta vierasta.

Japaniin on perustettu myös metsäpäiväkoteja, joissa lapset viettävät viisi päivää viikossa metsässä leikkien säästä riippumatta. – Tällä kasvatamme japanilaisille tärkeää luontoyhteyttä lapsiin, joille kehittyy terve itsetunto ja monien tutkimusten mukaan heistä tulee terveempiä ja onnellisempia. He ymmärtävät aikuisina metsien merkityksen, kun metsäsuhde on syntynyt jo lapsena.

–Monet tutkimukset osoittavat lasten käytösongelmien, masennuksen ja lyhytjänteisyyden olevan seurausta siitä, että lapset eivät ole tarpeeksi ulkona. Luonto korvaa monin verroin elektroniikkalaitteilla pelaamisen ja esimerkiksi ADHD - oireilun on todettu rauhoittuvan metsässä.

Li korostaa kaupunkimetsien suojelun ja kasvattamisen merkitystä kaupungistuvassa maailmassa. – Vasta nyt aletaan ymmärtää, että metsä kannattaa tuoda puistoina kaupunkeihin. Puut poistavat ilmansaasteita, lievittävät lämpötilojen vaihteluita, varastoivat hiilidioksidia ja tarjoavat levähdyspaikan kaupunkilaisille. Kun puita ja metsiä kaadetaan infrastruktuurin ja rakentamisen tieltä, kaupunkien pitäisi istuttaa koko ajan lisää puita ja viheralueita.


Metsäkylpy on osa vakavaa lääketiedettä

Metsäkylpy on Lin mukaan osa vakavasti otettavaa lääketiedettä nykyisin. – Japanissa on yli 60 parantavan metsän tunnuksen saanutta keskusta. Keskuksissa on terveydenhuollon ammattilaisia ja lääkäreitä, jotka auttavat asiakkaita saamaan apua metsäkylvyistä.

Li kuuluu Task Force on Forests and Human Health -ryhmään, hän on Japanin metsälääketieteen seuran perustajajäsen ja puheenjohtaja, ja hän on toiminut metsälääketieteen tutkimuksen parissa vuodesta 2005 lähtien. Hänen kirjansa Shinrin – Yoku, Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet, on käännetty kymmenille eri kielille, myös suomeksi vuonna 2018.

Japani ei ole ainoa maa, joka kehittää luonnon terveysvaikutuksia eräänä potilaiden hoitokeinona. Uusi-Seelanti kehittää ” vihreää lääkeohjelmaa”, amerikkalainen National ParkRx - hanke kannustaa luontoon parantamaan terveyttä, Yhdysvalloissa on yli 150 puistolääkeohjelmaa ja Iso-Britanniassa vaaditaan pääsyä yksityisiin metsiin terveyden nimissä. Etelä-Korea on perustanut yhden maailman kunnianhimoisimmista metsälääketieteellisistä ohjelmista, metsäterapiakeskuksia ja kouluttanut metsäparannuksen ohjaajia.

Yhteyshenkilöt,  Quing Li, qing-li@nms.ac.jp

Markku Laukkanen
Kirjoittaja:

Markku Laukkanen

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee alkukesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.